Syksy 2021

Kesälomat ovat takanapäin ja katse suuntaa tulevaan syksyyn ja talveen. Opettajien edunvalvonnassa tapahtuu paljon.

Yksi merkittävimmistä tapahtumista on varhaiskasvatuksen opettajien siirto KVTES 2020–2021:sta OVTES 2021–2022:een 1.9.2021 Sopimusalasiirto on ns. tekninen siirto eikä se vaikuta palvelussuhteen ehtoihin. Tarkoituksena on vaihtaa sopimusala 1.9.2021 ilman, että yksittäisen henkilön palvelussuhteen ehdot muuttuvat. Siirron merkitys on suuri, sillä nyt varhaiskasvatuksen opettajat ovat saman työsopimuksen alla kuin muut opettajaryhmät.

Syksyn aikana suunnataan jo tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Kunta-alan ja valtion sopimukset päättyvät 28.2.2022, Sivistan sopimukset päättyvät 31.3.2022 ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus päättyy 30.4.2022. OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistys järjestää Akavatalolla Pasilassa torstaina 28.10.2021 jäsenillan, jossa käsitellään järjestövalmiutta. Tulethan paikalle! 

Maailman opettajien päivää (MOP) vietetään ti 5.10.2021. OAJ lanseeraa samalla viikolla osana opettajien arvostushanketta uuden noston: ilman opettajia me emme olisi tässä. Teema näkyy useissa mediassa ja on omalta osaltaan pohjustamassa tulevia sopimusneuvotteluita.


EKPY kuntavaalipaneeli 4.5.2021

Tiistaina 4.5.2021 OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys (EKPY) järjesti kuntavaalitilaisuuden, jonka teemana oli  "erityisopetus". Alustajana toimi Päivi Lyhykäinen, OAJ erityisasiantuntija. Hän esitteli OAJ laatimaa tuen mallia. Mallin mukaan erityisopettajien suhdeluku tulisi olla varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 1:100 oppilasta; esiopetuksessa ja alkuopetuksessa 1:50 oppilasta. Opettajarekisteriä pidettiin tarpeellisena, sillä opettajarekisterin avulla voitaisiin todeta, mikä osuus erityisopettajista on päteviä erityisopettajia tai erityisluokanopettajia.

Alustuksen jälkeen oli kuntavaalipaneeli, johon osallistui kuntavaaliehdokkaita Espoosta; Teresia Volotinen VIH, Mika-Erik Walls VAS, Henna Kajava PS, Inka Hopsu VIH, Tommi Virtanen KES, Hannu Suntio SDP, Kaisa Alaviiri KOK, Isto Havu KOK,  Helena Tommola SDP, Pekka Lempiäinen KOK sekä Mia Laiho KOK. Kauniaisista kuntavaalipaneeliin osallistui Virva Wahlstedt KOK.

Puheenvuoroja:

Teresia Volotinen, VIH: "OAJ:n Tuki toimivaksi -ohjelma on hyvä. Siinä kuvataan selkeästi, miten kolmiportaisen tuen tulisi toimia koulussa. Tärkeää on moniammatillinen yhteistyö oppilas- ja opiskelijahuollon ja sosiaali- ja terveyspuolen ja etenkin lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden kanssa. Artikkelin Erityisen tuen tarjoajat (HS la 1.5.2021) järkyttävin lause oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin lause: ”Järjestelmä on pahasti rikki, aivan levällään”. Ei siis riitä, että opetuspuolella tehdään tuki toimivaksi, vaan sen on toimittava moniammatillisesti ilman, että vaitiolovelvollisuus estää yhteistyön ja auttamisen."

Mika-Erik Walls, VAS: "Kolmiportaisessa tuessa on jo yli vuosikymmenen ajan ollut puutteita, kaikilla asteilla, aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Maamme hallitus aikoo kehittää kolmiportaista tukea niin, että se alkaisi jo varhaiskasvatuksesta. Perusopetuksessa tavoitteena on parantaa erityisopetuksen saatavuutta ja vahvistaa kolmiportaista tukea tarvittaessa lainsäädäntöä uudistamalla. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa tavoite on vahvistaa pedagogisia menetelmiä ja opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella menestyksekkäästi. Lukioissa tulee erityisopetus ja riittävän tuen antaminen ja saaminen myös lainsäädännön kautta velvoittavaksi ja koskee ja kysyy myös aineenopettajien osaamista ja panosta tuen havaitsemisessa ja antamisessa, yhteistyössä mm. lukion erityisopettajan kanssa. Tämä vaatii myös riittäviä resursseja - lukioissakin. 

Itse opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä ja valtuustoryhmäni jäsenenä kannatan lämpimästi em. kolmiportaisen tuen kehittämissuunnitelmia ja linjauksia, joita myös OAJ kannattaa, ja pidän tuen kokonaisuudistamista välttämättömänä. Ehkä eniten palautetta ja huolta kentältä olen saanut kuluneella valtuusto- ja lautakuntakaudellani opettajien uupumuksesta, resurssien puutteesta, opettajien aidosta huolesta tuen riittämättömyydestä, oikea-aikaisuudesta, saatavuudesta oppilaiden näkökulmasta - opettajat ovat huolissaan heistä! Myös sivistystoimen tapa viedä ja vahvistaa lähikouluperiaatetta huolestuttaa aidosti, syystäkin, opettajia. Epäselvä tai hyvin puutteellinen tiedotus, osallistaminen, kentän huolten ja kritiikin väistäminen ovat asioita, jotka ovat kantautuneen palautteena itselleni jo useamman vuoden ajan opetus- ja vakalautakunnan jäsenenä ja valtuutetun roolissani.

Erityisopettajien saatavuus on heikentynyt kaikilla asteilla, vakassa ja perusopetuksessa, joissa heidän työpanoksensa on aivan erityisen tärkeää: mitä aikaisemmin tuen tarpeet havaitaan, kartoitetaan ja tuki toteutetaan, sen paremmin voimme ehkäistä ongelmia oppimisessa ja koulupolulla myöhemmin, lasten ja nuorten kohdalla. Espoo voisi olla tässä edelläkävijänä, kehittämällä niin alan vetovoiman kasvattamista ja houkuttelevuutta kuin luopumalla säästö- ja leikkauspolitiikastaan. Kokoomusvetoinen Taloudellisesti kestävä Espoo (TaKE)- sopeuttamisohjelma on täysin väärä vastaus em. tavoitteita silmällä pitäen. Me tarvitsemme lisää resursseja erityisopetukseen, erityis- ja pienryhmiin, jo varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta ongelmiin päästään kiinni mahd. ajoissa. 

Espoossa täytyy voida edelleen tarjota lapsille ja nuorille useita vaihtoehtoja: osa lapsista ja nuorista kykenee integroitumaan yleisopetuksen ryhmiin mutta vain, jos lapselle ja nuorelle tarjotaan riittävä erityispedagoginen tuki ja osaaminen*. On myös varsin suuri joukko lapsi ja nuoria, joille integrointi (inkluusiomalli) ei sovellu lainkaan. Heille tulee, kuten tähänkin asti, taata riittävän pienet ja turvalliset erityisryhmät/-luokat​ (es. neurokirjon oppilaat, sope  -luokat) ja toki vammais- ja sairaalakoulutasoiset palvelut edelleen, kaikille niitä tarvitseville. Erityisopettajien kohtaaman fyysinen ja henkinen väkivalta ja aggressio on myös asia, johon kaupungin täytyy löytää nopeasti konkreettisia keinoja, kuten es. hyvin koulutettujen nuorisotyöntekijöiden hyödyntämistä koulun arjessa. HS:n taannoinen artikkeli asiasta herätti suurta huolta ja asiaan on puututtava nopeasti; on myös juridisesti työturvallisuus ja työsuojeluasia!

Lähikouluja ei saa vahvaksi muuten kuin osoittamalla riittäviä erityispedagogisia resursseja jokaikiseen lähikouluun. Lähikouluperiaatteen vahvistaminen ei saa koskaan olla piilotettu säästö-/leikkaustoimi, jossa tuki ei "siirrykään oppilaan mukana" vaan lapsi/nuori jää käytännössä usein ilman riittävää tukea. Näin on käynyt es. Vantaalla ja Helsingissä (sekä myös Espoossa palautteiden mukaan) enenevässä määrin. Tuki ei tule kuin taikahatusta, ellei siihen valtuusto ja erikseen sivistystoimi osoita riittäviä resursseja. Näin ollen es. Espoon lähikoulupilottia ja -hanketta ei tule jatkaa ja laajentaa yhtään, mikäli resursseja ei tule/anneta lisää. Suhtaudun erittäin kriittisesti tähänastiseen kokeiluun ja varsinkin sen jatkoon, tietäen, mitä leikkaustoimia on mahd. tulossa tulevina vuosina.

Olen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä hämmästellyt tehostetun tuen piirissä olevien lasten ja nuorten huimaan kasvua viime vuosien aikana ja tehnyt asiasta selvityspyynnön sivistystoimen johdolle, jonka lautakunta yksimielisesti on hyväksynyt helmikuussa 2021. Odotan vastauksia. Onko niin, että erityisen tuen päätöksiä ei myönnetä enää tarpeeksi, vai mistä on kyse? OAJ:n ratkaisut kolmiportaisen tuen kehittämiseksi ovat kannatettavia ja niihin on helppo minunkin yhtyä:  Yhtenäinen ja vahva kolmiportainen tukiketju, sama järjestelmä ja asiakirjat kaikilla kouluasteilla, taatut tukitoimet tuen portailla, otetaan käyttöön erityisopettajamitoitus ja kertoimet, tiedonkulku on saatava kuntoon ja ennen kaikkea: rahoitusta tuen mukaan. Espoossakin koko henkilöstölle on annettava riittävästi koulutusta tässäkin asiassa!"

Henna Kajava, PS: "Lähtökohdan kaikessa oppimisessa peruskoulussa tulee olla, että oppilaalla on oikeus työrauhaan. Niinpä häiriköiviä nepsy-oppilaita ja toisaalta erityistä rauhaa vaativia autismin kirjon oppilaita ei pidä laittaa samoille luokille. Se on myös Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista, sikäli kuin lapsella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Vähintään erillistiloilla tulee taata, että rauhallisilla oppilailla on rauhallinen, oma tilansa. Jos oppimisrauhaa ei saada järjestettyä rauhallisille erityisluokan oppilaille, on heillä oltava oikeus siirtyä kiireellisesti tavalliselle luokalle. Rauhattomien nepsy-oppilaiden rauhoittamiskeinoja tulee kehitellä lisää. Lastenprykiatriaan on resurssoitava riittävästi niin koulutuspaikkoihin kuin psykiatrien palkkaamiseenkin."

Inka Hopsu, VIH: " On tärkeää ottaa oppia muiden kuntien erheistä. Inkluusio on kaunis ja kannatettava ajatus, mutta sitä ei pidä toteuttaa ilman riittävää yleisopetuksen luokkiin ja kouluihin tuotavaa tukea, eikä lopettamalla pienryhmää tarvitsevien ryhmiä. Kunta kasvaa, joten erityisluokille ja pienryhmille riittää tarvitsijoita varmasti jatkossakin. Inkluusio ei siis missään nimessä saa olla säästöpäätös. Se mikä koulukuljetuksissa säästetään, tarvitaan ehdottomasti henkilöresurssina niin pätevien opettajien kuin koulunkäynnin ohjaajien muodossa yleisopetuksen luokkiin. Hienoa olisi, jos tuen tarpeisten määrä pystyttäisiin huomioimaan myös opetusryhmän koossa. Tärkeää on vahvistaa erityisopetusta ja oppimisen tukea  perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä toisella asteella."

Tommi Virtanen, KES: "Yläkoulussa erityisopetuksen tila on ollut kohtalaisen hyvällä tasolla. Tänä keväänä opetustoimi yritti vähentää radikaalista erityisluokkien määrä, joka on minusta äärettömän huono ratkaisu. Itse aineopettajana opetan pienluokkia kemiassa ja fysiikassa ja katson, että hyötyvät pienryhmäopetuksesta huomattavasti enemmän kuin siitä, että erityisen tuen oppilaat integroidaan perusopetusryhmiin. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta käytännössä vain säästötoimenpide. Nykyinen kolmiportainen tukijärjestelmä on hyvä järjestelmä, jota kannattaa kehittää. Oppilaille, joilla on koulunkäynnissä jatkuvia vaikeuksia, pitäisi rehtorien ja opettajien riittävän ponnekkaasti saada tuettua oppilaita esimerkiksi aikaansaamalla oppilaalle tehostetun tuen päätös. Nyt liian moni oppilas, vaikka eivät pärjää koulussa, on vain yleisen tuen piirissä."

Hannu Suntio, SDP: " Jos resursseja, siis rahaa olisi, paras erityisopetuksen järjestämismenetelmä olisi useimmissa tapauksissa inkluusio, vähintään integraatio, jossa kolmiportainen tuki pantaisiin toimimaan. Temppuilu tämän ideaalin ja vanhan ajan erityisluokan välillä voitaisiin lopettaa. Toki erityinen tuki vaatisi myös erityisryhmiä. Pitkällä aikavälillä tämä erilaisten lasten ja nuorten yhdessäoppiminen hyödyttäisi myös yhteiskuntaa ja taloutta. Suurimpia ongelmia Espoossakin opetuksen järjestämiselle tuottaa joidenkin poliittisten ja muiden julkisia palveluja ja niiden hyödyllisyyttä vähättelevien piirien toiminta. Milloin sanotaan kuntien saaneen miljardin liikaa, milloin vain muuten manaillaan tehottomuutta ja vihjaillaan tuhlailusta sekä esitetään jopa sopimusten vastaisia laittomia palkanalennuksia. Ylijäämätilanteissa päättäjät ja virkamiehet eivät ohjaakaan säästyneitä resursseja ajoissa toiminnan niukkuuden helpottamiseen, eivät yleensä edes jälkikäteen lisäbudjetilla.

Espoon erityisen tuen lähikoulupilotti on synnyttänyt värikästä keskustelua asiasta ja sen vierestä: inkluusiosta ja integraatiosta, erityisluokista sekä tuen toimimattomuudesta, yllätys yllätys resurssien vähäisyyden vuoksi. OAJ esittää: tuki toimivaksi, oppimisen tuen ketju yhtenäistettävä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Edetään koko oppimismatka kahdella asiakirjalla: pedagogisella selvityksellä ja tuen järjestämissuunnitelmalla. Maan hallitus on samoilla linjoilla OAJ:n kanssa siinä, että kolmiportaisen tuen (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki ynnä syrjäytymisen estämisen kannalta ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa tärkeä vaativa erityinen tuki) lainsäädännön ja toimivuuden puutteet on korjattava. Myös Espoossa ja Kauniaisissa erityisopetuksen rahoitus ja erityisopettajamitoitus ratkaisevat. Näin myös OAJ:n luotettavien ja pätevien asiantuntijoiden valtakunnallisessa esityksessä, johon päätöksiä tekevien kannattaa tutustua."

Kaisa Alaviiri, KOK: "Lapsen kehityskaari varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja jatko-opintoihin on perusoikeus, joka on taattava. Lisäksi se on sijoitus tulevaisuuteen. Opetuksen perusasioihin ja puitteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsen hyvinvoinnin turvaa aikuisen hyvinvointi. Laadukas perusopetus, oppilaiden yksilöllinen huomiointi sekä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten tukeminen ei toteudu liian suurissa opetusryhmissä. Opetusryhmät Espoossa ovat edelleen liian suuria joissakin kouluissa.

Usein paras tukipalvelu on toinen ihminen, kuten opettaja, erityisopettaja tai koulunkäynninohjaaja, joka tuntee oppilaan tuen tarpeet. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Espoossa on onnistuttu tukemaan oppilaiden oppimista ja kasvua hyvin. Tähän on vaikuttanut osaltaan Espoon linjaus ns. positiivisesta diskriminaatiosta. Eniten tukea tarvitsevat koulut saavat muita enemmän rahoitusta.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimisesta lähikoulussa on olemassa hyviä ja onnistuneita esimerkkejä. Kaikkia niitä yhdistää se, että kouluympäristö on muokattu vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita. Jokaisen oppilaan erityispiirteet on ensi tunnistettava, jotta kouluympäristöä voidaan tarvittaessa muokata hänelle paremmin soveltuvaksi ja jotta hän voi saada tarvitsemansa tuen. Tarvitsemme ja järjestämme nyt ja edelleen myös luokkamuotoista erityisopetusta. On silti ehdottoman tärkeää, että myös pienryhmässä opiskelevalla oppilaalla on mahdollisuus aktiiviseen osallisuuteen omassa kouluyhteisössään. Näissä kaupunkitasoisissa palveluissa meidän tulee laajentaa palvelua jatkossa vahvemmin alueellisiksi.

Emme myöskään saa unohtaa opetuksen eriyttämistä ylöspäin.Hyvään ja ennakoivaan kasvatukseen kuuluu nuorten hyvinvoinnin varmistaminen. Koulut tarvitsevat arkeensa kuraattoreita ja psykologeja -ennakointi on viisasta ja se on aina tehokkaampaa kuin jälkihoito. Opiskeluhuoltoa ei voi tehdä erillään koulun arjesta, maakuntien sote-palveluista käsin. Monialainen yhteistyö on lisääntynyt kouluympäristössä. Kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisöpedagogeja tarvitaan koulujen arkeen! Espoossa tulee kehittää edelleen toimivia toimintamalleja tuen järjestämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi kaikilla tuen tasoilla. Espoossa tulee nostaa koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän roolia integroitujen oppilaiden oppimisen edistämisessä. Espoossa tulee kehittää henkilöstön yhteissuunnittelua ja työnjakoa."

Isto Havu, KOK: "Haluaisitko lapsesi käyvän koulua tai päiväkotia tiloissa, jota yksikään toinen toimija ei uskaltaisi tai haluaisi ottaa käyttöönsä? Onko oikein, että opetusryhmässä on erityistapauksia niin paljon, että heille tai muillekaan ei pystytä tarjoamaan oman tason mukaista opetusta? Koulut ja päiväkodit ovat kunnan lakisääteisiä peruspalveluita, joiden ensisijaisesti pitäisi olla kunnossa. Jos resursseja ei tässä kohdassa suunnata oikein henkilöstöön ja tiloihin, vaarantuu myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen taso. Työolojen pitää olla niin lapsilla kuin opettajillakin kunnossa. Opetukseen ja opettajiin kohdistetut säästötoimenpiteet kohdistuvat myös lapsiimme. Pienryhmiä tarvitaan mm.  tuen tarpeessa oleville kuin kieilivalintojenkin mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja alakoulun paikat on löydyttävä kohtuullisen läheltä lapsen kotia."

Kuntavaalipaneeli 21.4.2021

Keskviikkona 21.4.2021 OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys (EKPY) järjesti kuntavaalitilaisuuden, jonka teemana oli  "koulut kuntoon". Alustajana toimi Maija Lehtinen, Espoon tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja. Hänen teemana oli "Koulut kuntoon" - tavoitteen tilanne Espoossa ja kuinka tavoitetta toteutetaan taloudellisesti kestävä Espoo mielessä sekä kuinka tulevaisuuden investoinnit on suunniteltu. 

Alustuksen jälkeen oli kuntavaalipaneeli, johon osallistuu kuntavaaliehdokkaita Espoosta; Teresia Volotinen, Helena Tiitinen-Levijoki, Inka Hopsu, Pauliina Ilkko-Ervasti, Tommi Virtanen, Helena Tommola, Pekka Lempiäinen sekä Kaisa Alaviiri. Lisäksi kommetteja teemaan saimme Mika- Erik Wallsilta ja Hannu Suntiolta

Puheenvuoroja:

Teresia Volotinen VIH: "Päiväkodin tai koulun sijaitseminen lähellä kotia on perheille tärkeä asia, joka vaikuttaa myös Espoon vetovoimaisuuteen. Oppilaat hyötyvät pienenemmistä opetusryhmistä, kun opettajalla on paremmat mahdollisuudet tuntea oppilaan vahvuudet ja haasteet. Tehostettu tai erityinen tuki ei myöskään saa olla säästökohde, ja erityisluokkia tarvitaan edelleen. Espoon kouluverkkoa ei pidä muuttaa niin, että pienistä yksiköistä luovutaan ja siirrytään isoihin yksiköihin ja yhtenäiseen peruskouluun. Hyvin pienet yksiköt voivat toimia isomman koulun alaisuudessa.  Kiinteistöjen kunnosta ei ole huolehdittu riittävästi. Huonokuntoisista koulurakennuksista on päästävä terveellisiin väistötiloihin, mutta valitettavasti kaupungin investointikattopäätös rajoittaa uusien koulujen rakentamista aikatauluja nopeammin."

Helena Tiitinen-Levijoki SDP: "Mielestäni kohtuulliset ryhmäkoot ovat avaintekijä opetuksen/kasvatustyön onnistumiselle, oppilaiden tasa-arvoisille lähtökohdille ja opettajien jaksamiselle. Se onko kirja vähän uudempi tai jo kulunut ei ole merkityksellistä. Terveet tilat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ja on hienoa, että uusia kouluja rakennetaan koko ajan. Puurakentaminen on erityisen ilahduttava seikka. Ongelmana kasvavassa kaupungissa on rakennusten tilojen riittävyys ja nytkin esim. Matinkylään ollaan rakentamassa jo valmisteluvaiheessa ahtaalta näyttävää koulutaloa. Talon käyttäjiä tulee kuulla suunnitteluvaiheessa, ei vain rehtoreita (ja siis onkin kuultu). Väistötilojen tulee olla myös toimivia - pienten oppilaiden kuljetus kauas on ongelmallista. Lähikouluperiaate on arvokas - niin yhteisöllisyyden kuin ekologisuudenkin puolesta. Iso tai pieni koulu ei automaattisesti ole hyvä tai huono asia."

Inka Hopsu VIH: " Koulu- ja päiväkotien korjausohjelmasta ja uudisrakennusten etenemisestä pitää pitää kiinni, jottei jouduta hätäväistökierteeseen uudelleen. Edellisten kuntavaalien ehkä eniten espoolaisia puhuttanut kysymys oli sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korjaustahdin saaminen kuntoon niin, ettei suunnittelemattomiin, yllättäviin ja siksi kalliisiin ja raskaisiin hätäväistötilanteisiin jouduttaisi. Valtuustoryhmät tekivät töitä ja päätös 12 vuoden, yli miljardin euron investointiohjelmasta syntyi. Kaikki tarpeellinen ei sinnekään mahtunut, koulukorjaukset veivät leijonan osan, kuten tässä tilanteessa hyvä onkin. Uimahallit, urheilukentät, kirjastot, leikkipuistot, teatteri, uusi kaupungintalo (espoolaisten talo), Träskändan kartanon korjaus ja moni muu tarpeellinen hanke jäivät jonoon. Tässä tilanteessa investointitahtia ei valitettavasti voi karsia, kun kaupunki samaan aikaan kasvaa ja palveluntarve sitä myötä lisääntyy. Yksittäisten hankkeiden hintaa on järkevää koittaa painaa alas ja etsiä koko ajan keinoja pitää tiloja pidempään hyvässä kunnossa ja näin saada ohjelmaan mahtumaan uusia tarpeellisia hankkeita. 

Suuret vai pienet koulut: En näe suuria tai pieniä kouluja toistensa vastakohtina. Meillä on pitkien etäisyyksien alueita etenkin Pohjois-Espoossa (Röylä, Pakankylä, Nuuksio) ja myös ruotsinkielinen kouluverkko. Molemmat syyt perustelevat pienempiä kouluja, jotta lähikouluperiaatetta voidaan hyvin toteuttaa. Toisaalta alueilla, joissa on paljon lapsia ja nuoria saadaan isommissa kouluyksiköissä monipuolisempi kurssitarjonta yläkouluun ja lukioon, yksiköt eivät ole niin haavoittuvia muutoksille ja kustannussäästöjäkin syntyy. Peruskorjausten yhteydessä on alueilla, jossa oppilaspaikoista on pulaa, pyritty kouluja laajentamaan, jotta kaikki alueen lapset mahtuisivat lähikouluun. Myös isossa koulussa yhteisöllisyyttä voidaan ja pitää kehittää ja niin oppilaat kuin opettajatkin voivat tuntea toisensa hyvin ja koulu olla turvallinen.  Oleellisempaa kuin koulun koko on ryhmän koko ja se, onko ryhmässä riittävästi opettajaresurssia ja mahdollisuutta tarjota oppilaiden tarvitsema tuki. Opettaja-oppilassuhdeluvun kehittäminen, joka huomioisi sekä tuen tarpeiset että suomen tai ruotsin kieltä opettelevien määrän luokassa olisi tarpeellinen askel lainsäädännössä."

Pauliina Ilkko-Ervasti KOK: "TILANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SUURET KOULUYKSIKÖT: Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, että suuret kouluyksiköt eivät ole viihtyisiä tai niissä oppilasta ei kohdata yksilönä. Huoli on aiheellinen. Itse Espoon suurimman lukion opettajana voin kuitenkin todeta, että hyvällä suunnittelulla isostakin tilasta saadaan viihtyisä ja turvallinen. Myös isossa yksikössä opiskelija voidaan ottaa yksilönä huomioon, kun sille taataan riittävät resurssit. Esimerkiksi lukiossa jokaista opiskelijaa varten on ryhmänohjaaja ja opo, jotka seuraavat opiskelijan opintoja ja viihtymistä herkeämättä. Se siis onnistuu, mutta vaatii työtä. Se työ on otettava huomioon, kun isoja yksikköjä luodaan ja yksikköjen kokoa kasvatetaan.  Espoon kaupungin on resursoitava tätä tarpeeksi ja nähtävä työ tärkeänä. Se tulee kirjata toimintasuunnitelmiin ja tukea kouluja tässä. Hyvää toimintakulttuuria luomalla ja riittävillä resursseilla isokin yksikkö voi olla hyvä yksikkö ja erinomainen paikka lapsille ja nuorille oppia ja kasvaa. OPPILASRYHMÄKOKO, RESURSSIT, RAHA:  Kokoomuksen johdolla on varmistettu naapurikuntia parempi rahoitus opetukseen kuluneen vaalikauden aikana. Siitä kannattaa espoolaisina opettajina olla tyytyväisiä ja huolehtia, että niin on jatkossakin.  Oppilasryhmiä kasvattamalla saadaan säätöjä lyhyessä juoksussa ja se voi olla houkutteleva keino ratkaista ongelmia lähitulevaisuudessa. Espoon tulisi kuitenkin olla edelläkävijä ja luoda ryhmäkokokatto. Opetustyön luonne on muuttunut ja uusien opetussuunnitelmien vaateet ovat haastavampia. Niiden toteuttaminen vaatii pienemmät ryhmäkoot. Näkisin, että säästetään seinistä (laajennetaan kouluja, isompia yksiköitä, PPP hanke) ja satsataan pienempiin ryhmiin. Pienemmät ryhmäkoot maksavat itsensä takaisin toisaalla, kun esimerkiksi oppilaan tai opiskelijan ongelmiin tartutaan entistä aikaisemmin. Haluaisin ryhmäkokokatot myös lukioihin. LOPSin hieno tavoite jokaisen henkilökohtaisesta tukemisesta ei voi toteutua lukioiden 35 jopa 40 opiskelijan ryhmissä. Olisiko Espoo ensimmäinen kunta, joka lähtisi asiaa ajamaan? Toivottavasti!"

Tommi Virtanen KES: "On tärkeää, että Espoolla on riittävät, toimivat ja sisäilmaltaan kunnossa olevat koulut ja tilat. Suurin ongelma Espoossa on se, että Espoon väkiluku kasvaa koko ajan, eivätkä mitkään kuntalaisten palvelut pysy perässä. Nyt useissa Espoon kouluissa on sisäilmaongelmia. Ja uusia oppilaita tulee koko ajan lisää. Tilanne on hankala, ja Espoon pitäisi rajoittaa lisärakentamista, että palvelut pysyvät perässä. On mahdoton yhtälö, että monissa vanhoissa kouluissa ja päiväkodeissa tilat ovat huonossa kunnossa. Ja oppilaita tulee lisää ovista ja ikkunoista."

Helena Tommola SDP: " Espoossa on meneillään valtava koulujen korjausurakka sekä uusien koulujen rakentaminen. Koulut kuntoon oli sosialidemokraattien tärkeimpiä tavoitteita kuluneella valtuustokaudella. Yhteistyöllä espoolaiset valtuutetut ovat tehneet valtavan työn, jotta saisimme koululaisille ja opettajille terveet ja turvalliset opiskelutilat. Uusia koulurakennuksia suunnitellessa tulisi erittäin tarkasti selvittää alueiden väestörakenne ja-ennusteet. Nyt ei näin ikävä kyllä ole kaikilta osin tapahtunut. Oppilaan oikeus päästä lähikouluun ei toteudu esimerkiksi Tapiolan alueella. Alueen kouluissa olisi tilaa, mutta ensimmäisen luokan oppilaita sijoitetaan tulevana lukuvuotena Otaniemeen, Kivimiehen kouluun. Tämä ratkaisu on täysin käsittämätön eikä siinä ajatella lapsen parasta. Tilankäytön tehokkuus ei myöskään toteudu tällä tavoin. Tulevan valtuuston ja lautakunnan tärkeimpiä tehtäviä on taata oppilaille lähikoulupaikka, johon he pääsevät turvallisesti."

Pekka Lempiäinen KOK"Espoon kouluverkkoa tulee ylläpitää ja kehittää siten, että varsinkaan peruskoululaisten koulumatkat eivät muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Mahdollisuus lähikouluun on ensiarvoisen tärkeä asia - siksi kouluyksikköjen koko ei saa olla määräävä tekijä, vaikka suuremmissa kouluissa on hyviäkin puolia. Kouluja on rakennettava sinne, missä niitä tarvitaan, hyvissä ajoin. Ei vasta vuosia asuntorakentamisen jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulumatkojen turvallisuuteen. Siksi korkeatasoinen liikenneinfrastruktuuri on tärkeä tavoite - rahaa on riitettävä muuhunkin kuin raideliikenteeseen. On hienoa kuulla, että Espoossa panostetaan ympäristöystävälliseen rakentamiseen myös kouluhankkeissa. Rakentamisen laatua on valvottava huolella, jotta tulokset ovat pitkäikäisiä ja terveellisiä. Toivottavasti myös Espoon lukioverkko pystytään pitämään vetovoimaisena ja lukiot sopivan kokoisina riittävällä aluEellinen kattavuus huomioiden!"

Poissaolleina:

Mika-Erik Walls VAS"Sisäilmaongelmiin on puututtava heti! Emme saa sairastuttaa lapsiamme, nuoriamme emmekä koulujen ja päiväkotien korvaamatonta työtä tekevää henkilöstöä! Sisäilmaongelmien syntymistä on pyrittävä ennaltaehkäisemään säännöllisin kuntoselvityksin ja oirekyselyin. Niiden tulokset tulee julkaista aina kuntien tai kaupunkien internet-sivuilla. Tiedotuksen on oltava ylipäätään avointa ja kodit on otettava mukaan alusta lähtien, kun ongelmia havaitaan. Ongelmiin on puututtava ja ne on tutkittava välittömästi. Oppilaille ja henkilökunnalle on taattava lain mukainen turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Yksikin homekoulu ja sen väistökoulu ovat liikaa. Yksikin altistunut lapsi tai nuori on liikaa. Yksikin altistunut opettaja on liikaa. Oirekyselyt on vihdoin otettava jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa systemaattiseen käyttöön. Sisäilmatutkimuksen riippumattomuus, läpinäkyvyys ja avoimuus tulee turvata mm. ottamalla huomioon tutkimusta tekevien henkilöiden kaikki mahd. sidonnaisuudet. Koulut kuntoon -ohjelmaa ei pystytä/ehditä toteuttamaan kaikkien koulukorjaus- ja uudisrakennuskohteiden osalta 2030 mennessä, mikäli TaKE -sopeuttamisohjelmasta ei luovuta tulevalla valtuustokaudella! 

Jokaiselle sisäilmaongelmille altistuneelle ja oireilevalle lapselle ja nuorelle on taattava viipymättä tarvittavat opetusjärjestelyt. Nyt näin ei tapahdu vaan monien vanhempien on erikseen taisteltava tästäkin asiasta! Erityisesti tämä koskee vakavasti sairastuneita. Järjestelyt – esimerkiksi kotiopetus - on tehtävä perheiden toivomalla tavalla. Apuna voidaan käyttää digitaalista oppimisteknologiaa. Järjestelyt on saatava ilman perheiden hallinnollista pallottelua eri viranomaisten välillä. Tarvittaessa perusopetuslakiin tulee säätää kuntia velvoittava laki tähän liittyen. Korona-aikana on kehitetty hienoja etäopetusjärjestelyitä Espoossakin, miksei niitä nyt voisi monistaa sisäilmasta sairastuneille lapsille ja nuorille? 

Täysin uusien, niin sanottujen tyyppikoulujen, rakentaminen on usein taloudellisesti järkevin ratkaisu. Ei korjata rakenteiltaan täysin sairastuneita rakennuksia alinomaa, laastaroida nurkkia aina uudestaan, sieltä täältä; se on usein loppumaton tie ja rahan haaskausta. Korjausasteen ollessa 70-80% tulee aina harkita kokonaan uuden rakentamista, es. kuivarakentamisketju -menetelmällä (es. kuivaketju10). Kuntien sisäilmatutkimuksille, homekorjauksille ja muille terveyden kannalta kiireellisille toimille on asetettava määräajat ja Espooseen on vihdoin saatava ja perustettava kaupunkitasoinen sisäilmatyöryhmä, jossa myös vanhempien edustus (kuten Vantaalla)! Näiden aikana on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta tilanne voidaan korjata. Sisäilmatutkimusten ja -selvitysten tulokset tulee olla kaikkien saatavilla ja julkaista kaupunkien ja kuntien tilapalveluiden/-keskusten internet-sivuilla. Espoon kaupungin on perustettava laaja-alainen kaupunkitasoinen sisäilmatyöryhmä, kuten Vantaalla, jossa vanhemmilla on myös edustus ja paikka vaikuttaa. Julkisten rakennusten huolto tulee nostaa sellaiselle tasolle, että rakennukset säilyvät kunnossa ja homeettomina. Erityisesti tämä koskee opetuskäytössä olevia rakennuksia. Valtiovallan, kuntien ja kaupunkien on yhdessä kiinnitettävä paljon aikaisempaa suurempaa huomiota kunnossapitoon."

Hannu Suntio SDP: "Espoon koulut kuntoon -ohjelmaa tulee jatkaa niin, että resursseja voidaan sitten kohdentaa jatkossa yhä enemmän itse opetukseen. Nyt seinät tulevat liian kalliiksi Espoonkin niukassa taloudenpidossa. Maantieteellisesti laajassa ja asukastiheydeltään vaihtelevassa Espoossa tarvitaan erikokoisia kouluja. Pienimmät ansaitsevat myös turvallisen lähikoulun. Monien koulujen pihoille kokoonnutaan jo nyt harrastamaan liikuntaa: mahdollisuuksia voidaan lisätä. Oppimisessa ja opetuksessa oikea ryhmäkoko ratkaisee: usein pienempi on parempi."


Kuntavaalipaneeli ja kulttuuria kotisohvalta KE 21.4. klo 18 - 19.30

  OHJELMA 

18.00 - 18.10 Avajaissanat:  Antti Piiroinen, puheenjohtaja ja Merja Laitinen, varapuheenjohtaja 

18.10 - 18.30 Alustus:  Maija Lehtinen, Espoon tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja. Koulut kuntoon - tavoitteen tilanne Espoossa.  Miten tavoitetta toteutetaan? Taloudellisesti kestävä Espoo mielessä. Miten tulevaisuuden investoinnit on suunniteltu? 

18.30 - 19.15 Kuntavaalipaneeli. Paneeliin osallistuu kuntavaaliehdokkaita Espoosta ja Kauniaisista

19.15 - Kulttuuria kotisohvalta:

Ismo Leikola - Maailman hauskin show. Vuonna 2015 stand up -koomikko Ismo Leikola on kiersi ympäri Suomea uuden kokoillan stand up -shown kanssa. ”Maailman hauskin show” -titteliä kantavalla keikalla katsojan tehtäväksi jää vain nauraa ja nauttia tästä huikeasta esityksestä. Olemme editoineet Keikalla.fi -katsojille tunnin kokonaisuuden keikasta ja se julkaistaan ensimmäistä kertaa ikinä. Luvassa on puhdasta stand up -tykitystä Ismon tahtiin! Alussa myös tuoreimmat terveiset rapakon takaa.

Stream-lipun koodi lähetetään sähköpostiisi paneelin jälkeen. Voit siis katsoa esityksen haluamanasi ajankohtana!

ILMOITTAUDU KESKIVIIKON TILAISUUTEEN VIIMEISTÄÄN SU 18.4. KLO 16  

KLIKKAAMALLA TÄSTÄ!  


Espoolaiset kuntavaaliehdokkaat OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen kuntavaalipaneelissa

OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen YSI-jaoston pj Antti Karetie, OAO-jaoston pj Toivo Heikkilä ja  alueasiantuntija Antti Piiroinen järjestivät to 18.3.2021 webinaarin "Oppivelvollisuuden laajentaminen ja kuntavaalipaneeli" espoolaisille ja kauniaislaisille opettajille ja kuntavaaliehdokkaille. Webinaarin alustajina toimivat OAJ:n erityisasiantuntijat Tuomo Laakso ja Pauliina Viitamies. Kuntavaalipaneeliin osallistuivat espoolaiset kuntavaaliehdokkaat Antti Vuolanne, Tiina Thure-Toivanen, Tommi Virtanen, Hannu Laaksonen, Kaisa Alaviiri, Mika-Erik Walls, Helena Tommola, Pekka Lempiäinen, Pauliina Ilkko-Ervasti, Timo Kilpiäinen ja Aki Saariaho.

Antti Vuolanne:
“Aluksi uudistus syö rahaa. Siksi on tärkeää, että kokonaispotti koulutukseen myös samalla kasvaa. Ajan myötä investointi koulutukseen kannattaa, kun nuoret saadaan paremmin haavistettua osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Jo nyt on esimerkiksi Omniassa monia suunnitteluja ja valmisteluja, miten tilojenkäytössä ja välineistöissä pysytään ajan tasalla. Lukioissa resurssia tulee lisätä. Kokonaisvastuu ikäluokista tulee ottaa tosissaan, ja koulujen henkilökunnille sekä opettajille antaa valmiudet lisääntyneeseen volyymiin. Uudistus lisää koulutuksellista tasavertaisuutta, varmistaa paremmin välineet kaikille, kouluruokailun ja matkakorvaukset. Kyse on siis isosta uudistuksesta. Oppilaiden ohjausta on lisättävä ja pohtia nykyistä tarkemmin, miten polku työelämään kunkin oppijan kohdalla varmistetaan.”
Tiina Thure-Toivanen:
“Minulla on pitkä työkokemus ammatillisen puolelta ja tunnen hyvin opettaja resursoinnin tärkeyden. Opettajan avuksi yhteistyöhön tulee mukaan muita toimijatahoja kuten esim. erityisopettajat, s2-opettajat, uraohjaajat ja työvalmentajat. Työ on tiimityötä oppijan parhaaksi. Opettajia tulee tukea työssään mm. koulutuksen avulla ja niin, että työhön annetaan riittävästi työaikaa. Nimenomaan ohjaukseen kohdat tulee tunnistaa ja niihin panostaa.  Paikalliset työajan suunnitelmien kehykset tulee tehdä yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.Uusia kouluja tulee rakentaa sinne missä on oppijoita,  kaikkiin viiteen kaupunkikeskuksiin tarpeen mukaan. Espoossa tilankäyttö selvitys ja kouluverkkoselvitys. Kouluyksikköjen kokoa voidaan kasvatetaan palvelutarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, silla suurempi kouluyksikkö pystyy tarjoamaan paremmat mahdollisuudet valinnaisuuteen, joustavaan ryhmittelyyn ja muihin pedagogisiin ratkaisuihin. Lisäksi opiskeluhuollon palvelut ovat niissä saatavissa useammin kuin pienissä kouluissa. Myös käyttökustannukset ovat suuremmissa yksiköissä edullisemmat.”
Tommi Virtanen:
 “Suuria haasteita aivan varmasti. Uudistus ainakin tähän koronasotkuun ja vielä lukion uuden opetussuunnitelman voimaatuleminen syksyllä lisää vielä ongelmia. Uudistusta olisi ainakin pitänyt lykätä 2 vuotta tai oikeastaan liittää sote-uudistuksen voimaantulemiseen. Ammattikoulun laatua, elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta on jostakin syystä haluttu laskea. Ammattikoulutus pitäisi nostaa sen kuulumalle tasolle. Oppitunteja on ilmeisesti vähennetty ja opettajien ohjaustaakka on lisätty. Tämä epäkohta on korjattava mahdollisimman nopeasti. Opettajia ei varmasti ole riittävästi ja opettajan motivaatio on myös varmasti laskenut, kun palkkataso tippui kokonaistyöajan tultua voimaan.”
Hannu Laaksonen:
“Toisen asteen koulutuksessa uudistusvauhti on liian nopeaa. Tästä on tullut ongelmia es. ammatillisen koulutuksen reformissa,  opetukseen käytettävien opetusresurssien määrä ja opetusvälineistöön käytettävät investoinnit ovat pienentyneet. Olen huolissani siitä, miten oppivelvollisuuden pidentäminen käytännössä rahoitetaan. Nyt esillä olleet rahoitusmallit eivät ole antaneet selkeää vastausta siihen, miten rahoitus jatkossa muodostuu.  Kuntien tulisi saada täysmääräisesti rahoitus oppivelvollisuuden pidennykseen. Entäpä mahdolliset lähivuosien rahoitusleikkaukset, mitä jos ne osuvat opetusresursseihin? Miten sitten käy asetettujen tavoitteiden kanssa? Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa osaamisvajetta eikä ehkäistä syrjäytymistä; näihin asioihin pitää vaikuttaa jo aikaisemmin. Sekä perusopetus että valmentava koulutus antavat pohjan seuraavalle koulutusasteelle. Tällöin tärkeäksi nousevat perusopetuksen tukitoimet ja valmentavan koulutuksen riittävät resurssit.  Mikäli Suomessa halutaan nostaa väestön tutkintotasoa, on varmistuttava riittävistä opiskelutaidoista ja -tiedoista perusopetuksessa, josta heijastevaikutukset siirtyvät toiselle asteelle ja yliopisto-opintoihinkin.”
Kaisa Alaviiri:
“Oppivelvollisuuden uudistamisen kannalta on merkityksellistä perusopetuksen vahvistaminen. Jokaisella perusopetuksen päättävällä tulee olla toisen asteen opiskelun edellyttämät taidot, tiedot ja opiskeluvalmiudet. Koulutuksen järjestäjän rooli kasvaa opiskelijoiden ohjauksen ja valvonnan suhteen.Edellyttää riittävän pieniä ryhmiä! Varhaista tukea ja ohjausta! Opettajan läsnäoloa!Ammattia ei voi oppia etänä! Keskeistä on, että opiskelijalla, jolla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti Tärkeä uudistus syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähentää työttömyysriskiä ja toimeentulo ongelmia ja ehdottomasti lisää myös hyvinvointia ja terveyttä.”
Mika-Erik Walls:
"Rahoitus: valtio on luvannut korvata 100%:sti kunnille uudistuksesta aih. kustannukset mutta jos kunnat itse alkavat leikkaamaan opetuksesta, kuten Espoo (Taloudellisesti kestävä Espoo -sopeuttamisohjelma), niin silloin kunta/kaupunki itse vesittää ja nakertaa koko uudistuksen onnistumisen edellytyksiä, ihan itse. Uudistus itsessään on ehkä suurin uudistus opetusalalla sitten peruskoulun ja mielestäni tärkeä: koulutustason nosto on yhteiskunnan kannalta tavoiteltava asia ja työllistymisen kannalta tulevaisuudessa edellytys ja turvaa myös toisen asteen asemaa, ikäluokkien pienentyessä."
Pekka Lempiäinen:
"Mistäköhän johtuu, että yli 90% Suomen rehtoreista ei usko lupaukseen, jonka mukaan uudistuksesta aiheutuvat kulut korvataan kunnille täysimääräisesti? Siitä huolimatta, että tähän ollaan syytämässä valtion rahaa yli miljardi euroa seuraavan vuosikymmenen aikana. Kyseessä onkin todellisuudessa varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kohdistuvan säästöpaineen kasvaminen. Tai ainakin se, että kipeästi tarvittava lisärahoitus esimerkiksi peruskouluun ei tule toteutumaan ja ongelmia ei pystytä ehkäisemään siellä, mistä ne saavat alkunsa. Helsingissä toteutettu maksuttoman toisen asteen kokeilu osoitti jo aiemmin sen, että kustannuksia on aliarvioitu. Myös opettajien mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisimmat opetusmateriaalit on todellisessa vaaravyöhykkeessä kasvavien ryhmäkokojen ohella."
Pauliina Ilkko-Ervasti:
"Opettajan, ihan sen tavallisen lukio-opettajan näkökulmasta, muutos tulee näkymään myös arjessa. Suurin aineenopettajan tehtävä toki tulee uudistuksessa olemaan se, että tarjoamme tukea opiskelutaitojen oppimisessa omassa aineessamme, mutta myös erityinen tuki tulee tarjota. Kun opettaja antaa tukea, pientä tai suurempaa, se tulee kirjata. Tämä sinänsä pieni juttu on yksi lisätyö opettajan arkeen. Toinen paljon suurempi ja laajempi kysymys sitten on, että miten suurissa oppilasryhmissä nuoren tarve ja erityinen tuki tulee huomatuksi. Opettajan on oltava tuen tarpeista kartalla ja osattava tarjota sitä. Tähän tarvitsemme erityispedagogista lisäkoulutusta kipeästi. Olemme aineenopettajia, emme erityisopettajia. Näen, että uudessa LOPSissa meille ollaan tuomassa kontollemme myös erityispedagogisia valmiuksia vaativia tehtäviä. Sen osaamisen päivittämisessä ja tarjoamisessa työnantajalla on suuri merkitys. Siihen näkisin, että Espoon tulisi panostaa. Tämä on asia, joka ei ehkä ole siellä koulun arjessa edes opettajille valjennut, miten isosta muutoksesta tässä on kysymys."    

Helena Tommola:
"Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus on koulutuksen tärkein uudistus sitten peruskoulun. Yhteistä näiden uudistusten alkaessa on niiden vastustaminen. Ja ikävä kyllä vastustajia on myös opettajakunnassa. YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa kaikilla lapsilla tulee olla oikeus koulutukseen. Samoin uuden Lapsistrategian mukaisesti kaikille lapsille ja nuorille on taattava riittävä tuki ja toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle n 1 miljoonaa €. Tällä hetkellä 15-29 -vuotiaita syrjäytyneitä on n. 60000. Pitkällä tähtäimellä, pitämällä kaikki mukana nuo rahat säästetään ja voidaan käyttää koulutukseen. Valtio on taannut kustannusten kattamisen 100% kunnille maksuttoman toisen asteen alussa. Ilman varhaista, oikea-aikaista tukea lapsille ja nuorille ei oppivelvollisuuden laajentuminen toteudu onnistuneesti. Tällä hetkellä opiskelun päättävät ja ilman toisen asteen koulutukseen hakeutumista olevista nuorista suuri osa ei ole koulukuntoisia- joko psyykkisten tai oppimisvaikeuksiensa vuoksi. Siksi varhainen tuki on tärkeää. Oppivelvollisuuden pidentäminen vastaa työelämän muutokseen ja pitää huolta kaikista. Niistäkin, jotka nyt jäävät ulkopuolelle."
Kuntavaalipaneelista estyneenä Camilla Lindy:
“Ammatillisen koulutuksen opettajamääriä tulee ehdottomasti lisätä. Hallitus lisäsi ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja osin sen rahoituksen turvin olisi varmasti varaa lisätä opettajien ohella opetushuoltohenkilöstön määrää. Yhdellä ammatillisella opettajalla voi olla useita kymmeniä vastuuoppilaita. Suuri määrä aiheuttaa sen, ettei kaikki opiskelijat saa riittävää ohjausta ja tukea, sillä opettajien aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkien tukea tarvitsevien eteenpäin ohjaamiseen. Myös opettajat itse ovat hyvin kuormittuneita työmäärästään ja tämäkin tulisi ottaa huomioon ammatillisen opetuksen resurssoinnissa ja erityisesti kun oppivelvollisuus syksyllä laajenee.  Erityisen tuen opiskelijoille ei ole tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa pienryhmäpaikkoja ja aika harvoin yksilöllinen ohjaus toteutuu käytännössä, vaan he opiskelevat isoissa ryhmissä muiden mukana. Tämä voi johtaa ylikuormittumiseen ja opiskeluvaikeuksiin erityisesti autisminkirjon opiskelijoilla. Erityisen tuen opiskelijoille tulisikin saada resurssoitua avustajia tai erityisopettajavetoisia pienryhmiä.“

Hyvää uuden vuoden alkua!


Alkuvuosi alkoi myös Espoossa ja Kauniaisissa erittäin talvisena. Tammikuun toisella viikolla lunta pyryttää koko alkuviikon. Korona-tilanne on edelleenkin hankala ja korona-rajoitukset tulee ottaa huomioon kaikilla opetusaloilla. OAJ vaatii, että opettajat saisivat koronarokotteen ensimmäisten joukossa. Etenkin perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa olevat tulisi rokottaa ensimmäisenä, sillä he toimivat pääasiassa lähiopetuksessa. Juuri he mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan myös koronapandemian aikana.

EDUCA pidetään jälleen tammikuussa 29.-30.1.2021. Korona-tilanteesta johtuen tapahtuma pidetään verkossa. Ohjelman löydat klikkaamalla tästä . Voit rekisteröityä klikkaamalla tästä .

Ohjelmassa on mukana lauantaina 30.1.2021 mm. 

Klo 9.30-9.55 Poikkeusajan oivalluksia - yhteistyötä ja hyvinvointia Espoossa. Ohjelman tarjoaa Espoon kaupounki.

Klo 10.15-10-45 Tapahtuu varhaiskasvatuksessa. Tule kuuntelemaan pääpointit OVTES-siirrosta.

Klo 10.50-11.20 Oppivelvollisuus laajenee. Mitä oppivelvollisuuden laajeneminen tarkoittaa käytännössä? Miten toimijat voivat varautua tuleviin muutoksiin?

Klo 11.30-13.00 Puheenjohtajat kuntavaalipaneelissa. Paikalla Sanna Marin, Jussi Halla-aho, Petteri Orpo, Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Jussi Saramo, Anna-Maja Henriksson, Sari Essayah ja Harry Harkimo.

Ollaan linjoilla EDUCAssa!

Jouluterveiset



Vuosi 2020 alkaa olla lopuillaan, ja on aika hiljentyä joulunviettoon. Vuosi on ollut poikkeuksellinen korona-tilanteesta johtuen. Maaliskuusta alkaen myös opetuksen ja kasvatuksen ala on joutunut ottamaan huomioon korona-rajoituksia toiminnassaan. Ohjeistukset tuntuivat sekavilta. Ensi vuoden aikana alkavat rokotukset ja korona-tilanne pitäisi parantua nopeasti jo ensi kevään aikana.

Edunvalvontaa ajatellen kuluvan vuoden tärkeimpiä neuvottelutuloksia oli varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen OVTES:iin, joka tapahtuu syksyllä 2021. Lisäksi kaikilta sopimusaloilta siirtyivät KIKY -tunnit historiaan. 

Tällä hetkellä neuvotellaan paikallisesta järjestelyerästä, joka laitetaan maksuun 1.4.2021 lukien. Sen suuruus on 0,8 prosenttia OVTES:n  ja KVTES:n palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen järjestelyerän lisäksi toinen yleiskorotus tehdään 1.4.2021; OVTES 0,72 prosenttia ja KVTES 1,0 prosentti.

 OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys toivottaa kaikille rentouttavaa joulua sekä hyvää uutta vuotta!

Syksy 2021

Kesälomat ovat takanapäin ja katse suuntaa tulevaan syksyyn ja talveen. Opettajien edunvalvonnassa tapahtuu paljon. Yksi merkittävimmistä ta...