Kuntavaalipaneeli 21.4.2021

Keskviikkona 21.4.2021 OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys (EKPY) järjesti kuntavaalitilaisuuden, jonka teemana oli  "koulut kuntoon". Alustajana toimi Maija Lehtinen, Espoon tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja. Hänen teemana oli "Koulut kuntoon" - tavoitteen tilanne Espoossa ja kuinka tavoitetta toteutetaan taloudellisesti kestävä Espoo mielessä sekä kuinka tulevaisuuden investoinnit on suunniteltu. 

Alustuksen jälkeen oli kuntavaalipaneeli, johon osallistuu kuntavaaliehdokkaita Espoosta; Teresia Volotinen, Helena Tiitinen-Levijoki, Inka Hopsu, Pauliina Ilkko-Ervasti, Tommi Virtanen, Helena Tommola, Pekka Lempiäinen sekä Kaisa Alaviiri. Lisäksi kommetteja teemaan saimme Mika- Erik Wallsilta ja Hannu Suntiolta

Puheenvuoroja:

Teresia Volotinen VIH: "Päiväkodin tai koulun sijaitseminen lähellä kotia on perheille tärkeä asia, joka vaikuttaa myös Espoon vetovoimaisuuteen. Oppilaat hyötyvät pienenemmistä opetusryhmistä, kun opettajalla on paremmat mahdollisuudet tuntea oppilaan vahvuudet ja haasteet. Tehostettu tai erityinen tuki ei myöskään saa olla säästökohde, ja erityisluokkia tarvitaan edelleen. Espoon kouluverkkoa ei pidä muuttaa niin, että pienistä yksiköistä luovutaan ja siirrytään isoihin yksiköihin ja yhtenäiseen peruskouluun. Hyvin pienet yksiköt voivat toimia isomman koulun alaisuudessa.  Kiinteistöjen kunnosta ei ole huolehdittu riittävästi. Huonokuntoisista koulurakennuksista on päästävä terveellisiin väistötiloihin, mutta valitettavasti kaupungin investointikattopäätös rajoittaa uusien koulujen rakentamista aikatauluja nopeammin."

Helena Tiitinen-Levijoki SDP: "Mielestäni kohtuulliset ryhmäkoot ovat avaintekijä opetuksen/kasvatustyön onnistumiselle, oppilaiden tasa-arvoisille lähtökohdille ja opettajien jaksamiselle. Se onko kirja vähän uudempi tai jo kulunut ei ole merkityksellistä. Terveet tilat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ja on hienoa, että uusia kouluja rakennetaan koko ajan. Puurakentaminen on erityisen ilahduttava seikka. Ongelmana kasvavassa kaupungissa on rakennusten tilojen riittävyys ja nytkin esim. Matinkylään ollaan rakentamassa jo valmisteluvaiheessa ahtaalta näyttävää koulutaloa. Talon käyttäjiä tulee kuulla suunnitteluvaiheessa, ei vain rehtoreita (ja siis onkin kuultu). Väistötilojen tulee olla myös toimivia - pienten oppilaiden kuljetus kauas on ongelmallista. Lähikouluperiaate on arvokas - niin yhteisöllisyyden kuin ekologisuudenkin puolesta. Iso tai pieni koulu ei automaattisesti ole hyvä tai huono asia."

Inka Hopsu VIH: " Koulu- ja päiväkotien korjausohjelmasta ja uudisrakennusten etenemisestä pitää pitää kiinni, jottei jouduta hätäväistökierteeseen uudelleen. Edellisten kuntavaalien ehkä eniten espoolaisia puhuttanut kysymys oli sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korjaustahdin saaminen kuntoon niin, ettei suunnittelemattomiin, yllättäviin ja siksi kalliisiin ja raskaisiin hätäväistötilanteisiin jouduttaisi. Valtuustoryhmät tekivät töitä ja päätös 12 vuoden, yli miljardin euron investointiohjelmasta syntyi. Kaikki tarpeellinen ei sinnekään mahtunut, koulukorjaukset veivät leijonan osan, kuten tässä tilanteessa hyvä onkin. Uimahallit, urheilukentät, kirjastot, leikkipuistot, teatteri, uusi kaupungintalo (espoolaisten talo), Träskändan kartanon korjaus ja moni muu tarpeellinen hanke jäivät jonoon. Tässä tilanteessa investointitahtia ei valitettavasti voi karsia, kun kaupunki samaan aikaan kasvaa ja palveluntarve sitä myötä lisääntyy. Yksittäisten hankkeiden hintaa on järkevää koittaa painaa alas ja etsiä koko ajan keinoja pitää tiloja pidempään hyvässä kunnossa ja näin saada ohjelmaan mahtumaan uusia tarpeellisia hankkeita. 

Suuret vai pienet koulut: En näe suuria tai pieniä kouluja toistensa vastakohtina. Meillä on pitkien etäisyyksien alueita etenkin Pohjois-Espoossa (Röylä, Pakankylä, Nuuksio) ja myös ruotsinkielinen kouluverkko. Molemmat syyt perustelevat pienempiä kouluja, jotta lähikouluperiaatetta voidaan hyvin toteuttaa. Toisaalta alueilla, joissa on paljon lapsia ja nuoria saadaan isommissa kouluyksiköissä monipuolisempi kurssitarjonta yläkouluun ja lukioon, yksiköt eivät ole niin haavoittuvia muutoksille ja kustannussäästöjäkin syntyy. Peruskorjausten yhteydessä on alueilla, jossa oppilaspaikoista on pulaa, pyritty kouluja laajentamaan, jotta kaikki alueen lapset mahtuisivat lähikouluun. Myös isossa koulussa yhteisöllisyyttä voidaan ja pitää kehittää ja niin oppilaat kuin opettajatkin voivat tuntea toisensa hyvin ja koulu olla turvallinen.  Oleellisempaa kuin koulun koko on ryhmän koko ja se, onko ryhmässä riittävästi opettajaresurssia ja mahdollisuutta tarjota oppilaiden tarvitsema tuki. Opettaja-oppilassuhdeluvun kehittäminen, joka huomioisi sekä tuen tarpeiset että suomen tai ruotsin kieltä opettelevien määrän luokassa olisi tarpeellinen askel lainsäädännössä."

Pauliina Ilkko-Ervasti KOK: "TILANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SUURET KOULUYKSIKÖT: Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, että suuret kouluyksiköt eivät ole viihtyisiä tai niissä oppilasta ei kohdata yksilönä. Huoli on aiheellinen. Itse Espoon suurimman lukion opettajana voin kuitenkin todeta, että hyvällä suunnittelulla isostakin tilasta saadaan viihtyisä ja turvallinen. Myös isossa yksikössä opiskelija voidaan ottaa yksilönä huomioon, kun sille taataan riittävät resurssit. Esimerkiksi lukiossa jokaista opiskelijaa varten on ryhmänohjaaja ja opo, jotka seuraavat opiskelijan opintoja ja viihtymistä herkeämättä. Se siis onnistuu, mutta vaatii työtä. Se työ on otettava huomioon, kun isoja yksikköjä luodaan ja yksikköjen kokoa kasvatetaan.  Espoon kaupungin on resursoitava tätä tarpeeksi ja nähtävä työ tärkeänä. Se tulee kirjata toimintasuunnitelmiin ja tukea kouluja tässä. Hyvää toimintakulttuuria luomalla ja riittävillä resursseilla isokin yksikkö voi olla hyvä yksikkö ja erinomainen paikka lapsille ja nuorille oppia ja kasvaa. OPPILASRYHMÄKOKO, RESURSSIT, RAHA:  Kokoomuksen johdolla on varmistettu naapurikuntia parempi rahoitus opetukseen kuluneen vaalikauden aikana. Siitä kannattaa espoolaisina opettajina olla tyytyväisiä ja huolehtia, että niin on jatkossakin.  Oppilasryhmiä kasvattamalla saadaan säätöjä lyhyessä juoksussa ja se voi olla houkutteleva keino ratkaista ongelmia lähitulevaisuudessa. Espoon tulisi kuitenkin olla edelläkävijä ja luoda ryhmäkokokatto. Opetustyön luonne on muuttunut ja uusien opetussuunnitelmien vaateet ovat haastavampia. Niiden toteuttaminen vaatii pienemmät ryhmäkoot. Näkisin, että säästetään seinistä (laajennetaan kouluja, isompia yksiköitä, PPP hanke) ja satsataan pienempiin ryhmiin. Pienemmät ryhmäkoot maksavat itsensä takaisin toisaalla, kun esimerkiksi oppilaan tai opiskelijan ongelmiin tartutaan entistä aikaisemmin. Haluaisin ryhmäkokokatot myös lukioihin. LOPSin hieno tavoite jokaisen henkilökohtaisesta tukemisesta ei voi toteutua lukioiden 35 jopa 40 opiskelijan ryhmissä. Olisiko Espoo ensimmäinen kunta, joka lähtisi asiaa ajamaan? Toivottavasti!"

Tommi Virtanen KES: "On tärkeää, että Espoolla on riittävät, toimivat ja sisäilmaltaan kunnossa olevat koulut ja tilat. Suurin ongelma Espoossa on se, että Espoon väkiluku kasvaa koko ajan, eivätkä mitkään kuntalaisten palvelut pysy perässä. Nyt useissa Espoon kouluissa on sisäilmaongelmia. Ja uusia oppilaita tulee koko ajan lisää. Tilanne on hankala, ja Espoon pitäisi rajoittaa lisärakentamista, että palvelut pysyvät perässä. On mahdoton yhtälö, että monissa vanhoissa kouluissa ja päiväkodeissa tilat ovat huonossa kunnossa. Ja oppilaita tulee lisää ovista ja ikkunoista."

Helena Tommola SDP: " Espoossa on meneillään valtava koulujen korjausurakka sekä uusien koulujen rakentaminen. Koulut kuntoon oli sosialidemokraattien tärkeimpiä tavoitteita kuluneella valtuustokaudella. Yhteistyöllä espoolaiset valtuutetut ovat tehneet valtavan työn, jotta saisimme koululaisille ja opettajille terveet ja turvalliset opiskelutilat. Uusia koulurakennuksia suunnitellessa tulisi erittäin tarkasti selvittää alueiden väestörakenne ja-ennusteet. Nyt ei näin ikävä kyllä ole kaikilta osin tapahtunut. Oppilaan oikeus päästä lähikouluun ei toteudu esimerkiksi Tapiolan alueella. Alueen kouluissa olisi tilaa, mutta ensimmäisen luokan oppilaita sijoitetaan tulevana lukuvuotena Otaniemeen, Kivimiehen kouluun. Tämä ratkaisu on täysin käsittämätön eikä siinä ajatella lapsen parasta. Tilankäytön tehokkuus ei myöskään toteudu tällä tavoin. Tulevan valtuuston ja lautakunnan tärkeimpiä tehtäviä on taata oppilaille lähikoulupaikka, johon he pääsevät turvallisesti."

Pekka Lempiäinen KOK"Espoon kouluverkkoa tulee ylläpitää ja kehittää siten, että varsinkaan peruskoululaisten koulumatkat eivät muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Mahdollisuus lähikouluun on ensiarvoisen tärkeä asia - siksi kouluyksikköjen koko ei saa olla määräävä tekijä, vaikka suuremmissa kouluissa on hyviäkin puolia. Kouluja on rakennettava sinne, missä niitä tarvitaan, hyvissä ajoin. Ei vasta vuosia asuntorakentamisen jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulumatkojen turvallisuuteen. Siksi korkeatasoinen liikenneinfrastruktuuri on tärkeä tavoite - rahaa on riitettävä muuhunkin kuin raideliikenteeseen. On hienoa kuulla, että Espoossa panostetaan ympäristöystävälliseen rakentamiseen myös kouluhankkeissa. Rakentamisen laatua on valvottava huolella, jotta tulokset ovat pitkäikäisiä ja terveellisiä. Toivottavasti myös Espoon lukioverkko pystytään pitämään vetovoimaisena ja lukiot sopivan kokoisina riittävällä aluEellinen kattavuus huomioiden!"

Poissaolleina:

Mika-Erik Walls VAS"Sisäilmaongelmiin on puututtava heti! Emme saa sairastuttaa lapsiamme, nuoriamme emmekä koulujen ja päiväkotien korvaamatonta työtä tekevää henkilöstöä! Sisäilmaongelmien syntymistä on pyrittävä ennaltaehkäisemään säännöllisin kuntoselvityksin ja oirekyselyin. Niiden tulokset tulee julkaista aina kuntien tai kaupunkien internet-sivuilla. Tiedotuksen on oltava ylipäätään avointa ja kodit on otettava mukaan alusta lähtien, kun ongelmia havaitaan. Ongelmiin on puututtava ja ne on tutkittava välittömästi. Oppilaille ja henkilökunnalle on taattava lain mukainen turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Yksikin homekoulu ja sen väistökoulu ovat liikaa. Yksikin altistunut lapsi tai nuori on liikaa. Yksikin altistunut opettaja on liikaa. Oirekyselyt on vihdoin otettava jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa systemaattiseen käyttöön. Sisäilmatutkimuksen riippumattomuus, läpinäkyvyys ja avoimuus tulee turvata mm. ottamalla huomioon tutkimusta tekevien henkilöiden kaikki mahd. sidonnaisuudet. Koulut kuntoon -ohjelmaa ei pystytä/ehditä toteuttamaan kaikkien koulukorjaus- ja uudisrakennuskohteiden osalta 2030 mennessä, mikäli TaKE -sopeuttamisohjelmasta ei luovuta tulevalla valtuustokaudella! 

Jokaiselle sisäilmaongelmille altistuneelle ja oireilevalle lapselle ja nuorelle on taattava viipymättä tarvittavat opetusjärjestelyt. Nyt näin ei tapahdu vaan monien vanhempien on erikseen taisteltava tästäkin asiasta! Erityisesti tämä koskee vakavasti sairastuneita. Järjestelyt – esimerkiksi kotiopetus - on tehtävä perheiden toivomalla tavalla. Apuna voidaan käyttää digitaalista oppimisteknologiaa. Järjestelyt on saatava ilman perheiden hallinnollista pallottelua eri viranomaisten välillä. Tarvittaessa perusopetuslakiin tulee säätää kuntia velvoittava laki tähän liittyen. Korona-aikana on kehitetty hienoja etäopetusjärjestelyitä Espoossakin, miksei niitä nyt voisi monistaa sisäilmasta sairastuneille lapsille ja nuorille? 

Täysin uusien, niin sanottujen tyyppikoulujen, rakentaminen on usein taloudellisesti järkevin ratkaisu. Ei korjata rakenteiltaan täysin sairastuneita rakennuksia alinomaa, laastaroida nurkkia aina uudestaan, sieltä täältä; se on usein loppumaton tie ja rahan haaskausta. Korjausasteen ollessa 70-80% tulee aina harkita kokonaan uuden rakentamista, es. kuivarakentamisketju -menetelmällä (es. kuivaketju10). Kuntien sisäilmatutkimuksille, homekorjauksille ja muille terveyden kannalta kiireellisille toimille on asetettava määräajat ja Espooseen on vihdoin saatava ja perustettava kaupunkitasoinen sisäilmatyöryhmä, jossa myös vanhempien edustus (kuten Vantaalla)! Näiden aikana on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta tilanne voidaan korjata. Sisäilmatutkimusten ja -selvitysten tulokset tulee olla kaikkien saatavilla ja julkaista kaupunkien ja kuntien tilapalveluiden/-keskusten internet-sivuilla. Espoon kaupungin on perustettava laaja-alainen kaupunkitasoinen sisäilmatyöryhmä, kuten Vantaalla, jossa vanhemmilla on myös edustus ja paikka vaikuttaa. Julkisten rakennusten huolto tulee nostaa sellaiselle tasolle, että rakennukset säilyvät kunnossa ja homeettomina. Erityisesti tämä koskee opetuskäytössä olevia rakennuksia. Valtiovallan, kuntien ja kaupunkien on yhdessä kiinnitettävä paljon aikaisempaa suurempaa huomiota kunnossapitoon."

Hannu Suntio SDP: "Espoon koulut kuntoon -ohjelmaa tulee jatkaa niin, että resursseja voidaan sitten kohdentaa jatkossa yhä enemmän itse opetukseen. Nyt seinät tulevat liian kalliiksi Espoonkin niukassa taloudenpidossa. Maantieteellisesti laajassa ja asukastiheydeltään vaihtelevassa Espoossa tarvitaan erikokoisia kouluja. Pienimmät ansaitsevat myös turvallisen lähikoulun. Monien koulujen pihoille kokoonnutaan jo nyt harrastamaan liikuntaa: mahdollisuuksia voidaan lisätä. Oppimisessa ja opetuksessa oikea ryhmäkoko ratkaisee: usein pienempi on parempi."


Kuntavaalipaneeli ja kulttuuria kotisohvalta KE 21.4. klo 18 - 19.30

  OHJELMA 

18.00 - 18.10 Avajaissanat:  Antti Piiroinen, puheenjohtaja ja Merja Laitinen, varapuheenjohtaja 

18.10 - 18.30 Alustus:  Maija Lehtinen, Espoon tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja. Koulut kuntoon - tavoitteen tilanne Espoossa.  Miten tavoitetta toteutetaan? Taloudellisesti kestävä Espoo mielessä. Miten tulevaisuuden investoinnit on suunniteltu? 

18.30 - 19.15 Kuntavaalipaneeli. Paneeliin osallistuu kuntavaaliehdokkaita Espoosta ja Kauniaisista

19.15 - Kulttuuria kotisohvalta:

Ismo Leikola - Maailman hauskin show. Vuonna 2015 stand up -koomikko Ismo Leikola on kiersi ympäri Suomea uuden kokoillan stand up -shown kanssa. ”Maailman hauskin show” -titteliä kantavalla keikalla katsojan tehtäväksi jää vain nauraa ja nauttia tästä huikeasta esityksestä. Olemme editoineet Keikalla.fi -katsojille tunnin kokonaisuuden keikasta ja se julkaistaan ensimmäistä kertaa ikinä. Luvassa on puhdasta stand up -tykitystä Ismon tahtiin! Alussa myös tuoreimmat terveiset rapakon takaa.

Stream-lipun koodi lähetetään sähköpostiisi paneelin jälkeen. Voit siis katsoa esityksen haluamanasi ajankohtana!

ILMOITTAUDU KESKIVIIKON TILAISUUTEEN VIIMEISTÄÄN SU 18.4. KLO 16  

KLIKKAAMALLA TÄSTÄ!  


Syksy 2021

Kesälomat ovat takanapäin ja katse suuntaa tulevaan syksyyn ja talveen. Opettajien edunvalvonnassa tapahtuu paljon. Yksi merkittävimmistä ta...