OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen YSI-jaoston pj Antti Karetie, OAO-jaoston pj Toivo Heikkilä ja alueasiantuntija Antti Piiroinen järjestivät to 18.3.2021 webinaarin "Oppivelvollisuuden laajentaminen ja kuntavaalipaneeli" espoolaisille ja kauniaislaisille opettajille ja kuntavaaliehdokkaille. Webinaarin alustajina toimivat OAJ:n erityisasiantuntijat Tuomo Laakso ja Pauliina Viitamies. Kuntavaalipaneeliin osallistuivat espoolaiset kuntavaaliehdokkaat Antti Vuolanne, Tiina Thure-Toivanen, Tommi Virtanen, Hannu Laaksonen, Kaisa Alaviiri, Mika-Erik Walls, Helena Tommola, Pekka Lempiäinen, Pauliina Ilkko-Ervasti, Timo Kilpiäinen ja Aki Saariaho.
Antti Vuolanne:
“Aluksi uudistus syö rahaa. Siksi on tärkeää, että kokonaispotti koulutukseen myös samalla kasvaa. Ajan myötä investointi koulutukseen kannattaa, kun nuoret saadaan paremmin haavistettua osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Jo nyt on esimerkiksi Omniassa monia suunnitteluja ja valmisteluja, miten tilojenkäytössä ja välineistöissä pysytään ajan tasalla. Lukioissa resurssia tulee lisätä. Kokonaisvastuu ikäluokista tulee ottaa tosissaan, ja koulujen henkilökunnille sekä opettajille antaa valmiudet lisääntyneeseen volyymiin. Uudistus lisää koulutuksellista tasavertaisuutta, varmistaa paremmin välineet kaikille, kouluruokailun ja matkakorvaukset. Kyse on siis isosta uudistuksesta. Oppilaiden ohjausta on lisättävä ja pohtia nykyistä tarkemmin, miten polku työelämään kunkin oppijan kohdalla varmistetaan.”
Tiina Thure-Toivanen:
“Minulla on pitkä työkokemus ammatillisen puolelta ja tunnen hyvin opettaja resursoinnin tärkeyden. Opettajan avuksi yhteistyöhön tulee mukaan muita toimijatahoja kuten esim. erityisopettajat, s2-opettajat, uraohjaajat ja työvalmentajat. Työ on tiimityötä oppijan parhaaksi. Opettajia tulee tukea työssään mm. koulutuksen avulla ja niin, että työhön annetaan riittävästi työaikaa. Nimenomaan ohjaukseen kohdat tulee tunnistaa ja niihin panostaa. Paikalliset työajan suunnitelmien kehykset tulee tehdä yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.Uusia kouluja tulee rakentaa sinne missä on oppijoita, kaikkiin viiteen kaupunkikeskuksiin tarpeen mukaan. Espoossa tilankäyttö selvitys ja kouluverkkoselvitys. Kouluyksikköjen kokoa voidaan kasvatetaan palvelutarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, silla suurempi kouluyksikkö pystyy tarjoamaan paremmat mahdollisuudet valinnaisuuteen, joustavaan ryhmittelyyn ja muihin pedagogisiin ratkaisuihin. Lisäksi opiskeluhuollon palvelut ovat niissä saatavissa useammin kuin pienissä kouluissa. Myös käyttökustannukset ovat suuremmissa yksiköissä edullisemmat.”
Tommi Virtanen:
“Suuria haasteita aivan varmasti. Uudistus ainakin tähän koronasotkuun ja vielä lukion uuden opetussuunnitelman voimaatuleminen syksyllä lisää vielä ongelmia. Uudistusta olisi ainakin pitänyt lykätä 2 vuotta tai oikeastaan liittää sote-uudistuksen voimaantulemiseen. Ammattikoulun laatua, elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta on jostakin syystä haluttu laskea. Ammattikoulutus pitäisi nostaa sen kuulumalle tasolle. Oppitunteja on ilmeisesti vähennetty ja opettajien ohjaustaakka on lisätty. Tämä epäkohta on korjattava mahdollisimman nopeasti. Opettajia ei varmasti ole riittävästi ja opettajan motivaatio on myös varmasti laskenut, kun palkkataso tippui kokonaistyöajan tultua voimaan.”
Hannu Laaksonen:
“Toisen asteen koulutuksessa uudistusvauhti on liian nopeaa. Tästä on tullut ongelmia es. ammatillisen koulutuksen reformissa, opetukseen käytettävien opetusresurssien määrä ja opetusvälineistöön käytettävät investoinnit ovat pienentyneet. Olen huolissani siitä, miten oppivelvollisuuden pidentäminen käytännössä rahoitetaan. Nyt esillä olleet rahoitusmallit eivät ole antaneet selkeää vastausta siihen, miten rahoitus jatkossa muodostuu. Kuntien tulisi saada täysmääräisesti rahoitus oppivelvollisuuden pidennykseen. Entäpä mahdolliset lähivuosien rahoitusleikkaukset, mitä jos ne osuvat opetusresursseihin? Miten sitten käy asetettujen tavoitteiden kanssa? Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa osaamisvajetta eikä ehkäistä syrjäytymistä; näihin asioihin pitää vaikuttaa jo aikaisemmin. Sekä perusopetus että valmentava koulutus antavat pohjan seuraavalle koulutusasteelle. Tällöin tärkeäksi nousevat perusopetuksen tukitoimet ja valmentavan koulutuksen riittävät resurssit. Mikäli Suomessa halutaan nostaa väestön tutkintotasoa, on varmistuttava riittävistä opiskelutaidoista ja -tiedoista perusopetuksessa, josta heijastevaikutukset siirtyvät toiselle asteelle ja yliopisto-opintoihinkin.”
Kaisa Alaviiri:
“Oppivelvollisuuden uudistamisen kannalta on merkityksellistä perusopetuksen vahvistaminen. Jokaisella perusopetuksen päättävällä tulee olla toisen asteen opiskelun edellyttämät taidot, tiedot ja opiskeluvalmiudet. Koulutuksen järjestäjän rooli kasvaa opiskelijoiden ohjauksen ja valvonnan suhteen.Edellyttää riittävän pieniä ryhmiä! Varhaista tukea ja ohjausta! Opettajan läsnäoloa!Ammattia ei voi oppia etänä! Keskeistä on, että opiskelijalla, jolla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti Tärkeä uudistus syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähentää työttömyysriskiä ja toimeentulo ongelmia ja ehdottomasti lisää myös hyvinvointia ja terveyttä.”
Mika-Erik Walls:
"Rahoitus: valtio on luvannut korvata 100%:sti kunnille uudistuksesta aih. kustannukset mutta jos kunnat itse alkavat leikkaamaan opetuksesta, kuten Espoo (Taloudellisesti kestävä Espoo -sopeuttamisohjelma), niin silloin kunta/kaupunki itse vesittää ja nakertaa koko uudistuksen onnistumisen edellytyksiä, ihan itse. Uudistus itsessään on ehkä suurin uudistus opetusalalla sitten peruskoulun ja mielestäni tärkeä: koulutustason nosto on yhteiskunnan kannalta tavoiteltava asia ja työllistymisen kannalta tulevaisuudessa edellytys ja turvaa myös toisen asteen asemaa, ikäluokkien pienentyessä."
Pekka Lempiäinen:
"Mistäköhän johtuu, että yli 90% Suomen rehtoreista ei usko lupaukseen, jonka mukaan uudistuksesta aiheutuvat kulut korvataan kunnille täysimääräisesti? Siitä huolimatta, että tähän ollaan syytämässä valtion rahaa yli miljardi euroa seuraavan vuosikymmenen aikana. Kyseessä onkin todellisuudessa varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kohdistuvan säästöpaineen kasvaminen. Tai ainakin se, että kipeästi tarvittava lisärahoitus esimerkiksi peruskouluun ei tule toteutumaan ja ongelmia ei pystytä ehkäisemään siellä, mistä ne saavat alkunsa. Helsingissä toteutettu maksuttoman toisen asteen kokeilu osoitti jo aiemmin sen, että kustannuksia on aliarvioitu. Myös opettajien mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisimmat opetusmateriaalit on todellisessa vaaravyöhykkeessä kasvavien ryhmäkokojen ohella."
Pauliina Ilkko-Ervasti:
"Opettajan, ihan sen tavallisen lukio-opettajan näkökulmasta, muutos tulee näkymään myös arjessa. Suurin aineenopettajan tehtävä toki tulee uudistuksessa olemaan se, että tarjoamme tukea opiskelutaitojen oppimisessa omassa aineessamme, mutta myös erityinen tuki tulee tarjota. Kun opettaja antaa tukea, pientä tai suurempaa, se tulee kirjata. Tämä sinänsä pieni juttu on yksi lisätyö opettajan arkeen. Toinen paljon suurempi ja laajempi kysymys sitten on, että miten suurissa oppilasryhmissä nuoren tarve ja erityinen tuki tulee huomatuksi. Opettajan on oltava tuen tarpeista kartalla ja osattava tarjota sitä. Tähän tarvitsemme erityispedagogista lisäkoulutusta kipeästi. Olemme aineenopettajia, emme erityisopettajia. Näen, että uudessa LOPSissa meille ollaan tuomassa kontollemme myös erityispedagogisia valmiuksia vaativia tehtäviä. Sen osaamisen päivittämisessä ja tarjoamisessa työnantajalla on suuri merkitys. Siihen näkisin, että Espoon tulisi panostaa. Tämä on asia, joka ei ehkä ole siellä koulun arjessa edes opettajille valjennut, miten isosta muutoksesta tässä on kysymys."
Helena Tommola:
"Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus on koulutuksen tärkein uudistus sitten peruskoulun. Yhteistä näiden uudistusten alkaessa on niiden vastustaminen. Ja ikävä kyllä vastustajia on myös opettajakunnassa. YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa kaikilla lapsilla tulee olla oikeus koulutukseen. Samoin uuden Lapsistrategian mukaisesti kaikille lapsille ja nuorille on taattava riittävä tuki ja toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle n 1 miljoonaa €. Tällä hetkellä 15-29 -vuotiaita syrjäytyneitä on n. 60000. Pitkällä tähtäimellä, pitämällä kaikki mukana nuo rahat säästetään ja voidaan käyttää koulutukseen. Valtio on taannut kustannusten kattamisen 100% kunnille maksuttoman toisen asteen alussa. Ilman varhaista, oikea-aikaista tukea lapsille ja nuorille ei oppivelvollisuuden laajentuminen toteudu onnistuneesti. Tällä hetkellä opiskelun päättävät ja ilman toisen asteen koulutukseen hakeutumista olevista nuorista suuri osa ei ole koulukuntoisia- joko psyykkisten tai oppimisvaikeuksiensa vuoksi. Siksi varhainen tuki on tärkeää. Oppivelvollisuuden pidentäminen vastaa työelämän muutokseen ja pitää huolta kaikista. Niistäkin, jotka nyt jäävät ulkopuolelle."
Kuntavaalipaneelista estyneenä Camilla Lindy:
“Ammatillisen koulutuksen opettajamääriä tulee ehdottomasti lisätä. Hallitus lisäsi ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja osin sen rahoituksen turvin olisi varmasti varaa lisätä opettajien ohella opetushuoltohenkilöstön määrää. Yhdellä ammatillisella opettajalla voi olla useita kymmeniä vastuuoppilaita. Suuri määrä aiheuttaa sen, ettei kaikki opiskelijat saa riittävää ohjausta ja tukea, sillä opettajien aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkien tukea tarvitsevien eteenpäin ohjaamiseen. Myös opettajat itse ovat hyvin kuormittuneita työmäärästään ja tämäkin tulisi ottaa huomioon ammatillisen opetuksen resurssoinnissa ja erityisesti kun oppivelvollisuus syksyllä laajenee. Erityisen tuen opiskelijoille ei ole tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa pienryhmäpaikkoja ja aika harvoin yksilöllinen ohjaus toteutuu käytännössä, vaan he opiskelevat isoissa ryhmissä muiden mukana. Tämä voi johtaa ylikuormittumiseen ja opiskeluvaikeuksiin erityisesti autisminkirjon opiskelijoilla. Erityisen tuen opiskelijoille tulisikin saada resurssoitua avustajia tai erityisopettajavetoisia pienryhmiä.“
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti